Kauneus on katsojan silmässä – onko ei-esteettinen taide taidetta?

Kun ajattelemme taidetta, ajattelemme ehkä romantiikan ajan maalauksia, antiikin ajan veistoksia, tai muuta yleisesti ajateltuna kauniina pidettyä. Tyypillinen ajatus on, että taide ostaa olemassaolon oikeutuksensa olemalla jotain kaunista, jotain silmää miellyttävää. Kauneus ei kuitenkaan ole yksiselitteinen käsite, eikä myöskään kauneuden filosofia tai ylipäätään se, onko taiteen tarpeellista olla kaunista. ”Kauneus on katsojan silmässä” on ikivanha sanonta, jonka kaikki olemme varmasti joskus kuulleet. Sen on tarkoitus viestiä, että eri ihmiset näkevät eri asiat kauniina.

Näemme ja hahmotamme maailmaa eri tavalla ja toisen roska voi olla toisen aarre. Mieltymyksemme ja kauniina pitämämme asiat vaihtelevat mm. kulttuurimme, ikämme tai sukupuolemme mukaan. Kauneuden arvostamiseen siis tavallaan kasvetaan. Toisessa maassa ja kulttuurissa kauneusihanteet voivat olla täysin erilaiset kuin omassa kulttuurissamme. Kauneusihanteet koskevat taiteen lisäksi myös ihmisten ulkonäköihanteita, rakennustyylejä, sisustamista, musiikkia, pukeutumista näin muutama mainittuna. On olemassa joitain universaaleja kauniina pidettyjä asioita, kuten tasapainoisuus ja symmetria, sekä sopusuhtaisuus.

Mikä on esteettistä ja kuka sen päättää?

Miksi toinen taideteos maksaa miljoonia ja toista ei halua ostaa kukaan? Miksi sotkulta näyttävä abstrakti maalaus saa näyttelytilaa galleriasta ja kriitikoiden ylistystä? Kuka päättää, mikä on kaunista? Synnymmekö kauneusihanteidemme kanssa vai ovatko ne kulttuurin kautta opittuja? Estetiikka on tieteenala, joka tutkii kauneutta ja taidetta sekä niin sanottua kauneusarvoa. Filosofit ovat pohtineet estetiikan kysymyksiä kautta aikojen. Voidaan esimerkiksi miettiä, onko kauneus objektissa oleva ominaisuus vai syntyykö se vasta katsojan kokemuksessa – onko kauneus objektin havaitsijan tunnetila?

Ihmiset nauttivat kauneudesta ja esimerkiksi luontoon liittyvät aiheet ja luontomaisemat miellyttävät useimpien silmää. Kasvoissa useimpia viehättää symmetrisyys ja mittasuhteita mietittäessä esiin tulee usein kultainen leikkaus, jonka ajatellaan olevan ideaali mittasuhde niin ihmiselle kuin erilaisille esineillekin. Historiaa tutkiessa voidaan huomata, että aiempien aikakausien taidesuunnat ovat tavoitelleet tarkkaa jälkeä ja kaunista jälkeä. Ihmisiä ja maisemia on kuvattu niiden parhaassa loistossaan. Myöhemmin tietty realismi ja jopa groteskius on tullut taiteeseen mukaan.

Onko kaunis arvokkaampaa kuin ruma?

Taide elää aikakausiaan ja muovautuu matkan varrella. Moderni- ja postmoderni-aikakausi ovat rikkoneet klassisen taiteen sääntöjä ja tuoneet rumuuden ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen taiteeseen. Ruma taide voi olla parempaa kuin kaunis taide, jos se herättää katsojassaan tunteita ja ajatuksia. Ruma taide voi olla kantaa ottavaa, ja näin mullistavaa ja vaikuttavaa. Taide viestii aina jotain. Taide on aikansa ja ympäröivän yhteiskuntansa kuva ja heijastin. Taide on kokemus ja vuorovaikutuksen väline taiteilijan ja katsojan välillä.

Mikä tekee taiteesta arvokasta? Arvokkaimmat taideteokset liikkuvat huutokaupoissa kymmenien miljoonien hintaan. Hinta muodostuu varmasti muustakin kuin teoksen kauneudesta. Vanha teos on useimmin arvokkaampi kuin tuore, ja vanha teos nostaa edelleen hintaansa vuosien vieriessä. Taide voi olla sijoitus ja taidekaupoissa pyöriikin suunnattomasti rahaa, ja tätä myötä myös väärennöksiä. Väärennökset ovat toinen kiinnostava pohdinnan kohde, onko väärennös huonompi, vaikka se näyttäisi tismalleen samalta kuin alkuperäinen? Ainakin suorana kopiona se on yhtä ”kaunis”.

Pitääkö taiteen miellyttää silmää?

Lapsen piirtämä teos voi olla niin sanotusti ruma, koska piirustustaidot eivät ole vielä kehittyneet. Samainen lapsen piirtämä teos voi kuitenkin olla äärettömän arvokas ja rakas esimerkiksi piirtäjän vanhemmille tai isovanhemmille. Toisaalta huono taiteilija voi vahingossa luoda jotain kaunista tai hyvä taiteilija tehdä tahallaan jotain rumaa. Kaunis aihe voidaan toteuttaa rumasti tai ruma aihe äärimmäisellä taidolla ja tarkkuudella. Valokuvia voidaan ottaa huonolla kameralla kauniista kohteesta tai hyvällä kameralla jostain rumasta.

Esteettisyys ja esteettisenä pitämämme asiat muuttuvat, ja joku, mikä voi ensisilmäykseltä näyttää epä-esteettiseltä, voi alkaa näyttämään miellyttävältä. Tämä näkyy esimerkiksi pukeutumisessa ja muodissa. Uusi trendi saattaa ensiksi vaikuttaa kamalalta ja huonolta idealta, mutta kun näet sitä tarpeeksi, alat lopulta pitämään siitä. Ehkä vannoit, ettet laita koskaan leveälahkeisia housuja jalkaasi tai olkatoppauksia päällesi, mutta jouduit pyörtämään puheesi? Sama toimii myös toisinpäin, ja trendit, jotka vaikuttivat aikanaan hyviltä ja esteettisiltä, saattavat vanhoja valokuvia katseltaessa järkyttää.

Kantaaottava taide

Esteettinen miellyttää silmää, mutta muuttako se maailmaa? Taiteen tehtävä ei ole ainoastaan olla kaunista, vaan taide voi myös ottaa kantaa ja viedä yhteiskuntaa eteenpäin. Taide voi lisätä tietoisuutta ja muuttaa mielipiteitä. Taide voi tuoda esiin totuuksia ja rikkoa ennakkoluuloja. Taiteen muotoja ovat niin maalaustaide, valokuvataide, elokuva, musiikki, näyttämötaide, noin muutama mainitakseen. Myös pukeutuminen ja meikki voivat olla taidetta. Performanssi- ja katutaide ovat omia taiteen muotojansa, ja sosiaalinen media mahdollistaa uudenlaista taiteen luomista ja -levittämistä.

Taide on kaikille

Taide on tullut ajan kuluessa enemmän kaikkien saataville, niin sen luomisen kuin kuluttamisen kannalta. Taide on historian havinassa ollut aatelisten puuhaa, materiaalit ovat olleet kalliita, joten vain harvat ja valitut ovat voineet harjoittaa taidetta. Valmiit taideteokset ovat koristaneet aatelisherrojen salonkeja, eivät työläisten tupia. Nykyään taide on kaikkien saatavilla: sitä on entistä helpompi luoda ja levittää, ja kaikki voivat koristaa seinänsä jonkinlaisella taiteella; joko sitten esteettisellä tai epäesteettisellä, juuri sillä mikä itseä miellyttää.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *